Ensimmäiset jääkiekko-ottelut nähtiin Suomessa jo 1890-luvulla. Pelaaminen alkoi jääpallon ja jääkiekon sekoituksena. Pelialue ei ollut vielä tuolloin nykyisen mallinen kaukalo. Muita eroavaisuuksia löytyi, sillä kaksi tolppaa toimivat maaleina ja kentällä ei ollut reunustusta. Lajin suosio hiipuikin lyhyeen.
Kiekkopeli jäi uinumaan, kunnes insinööri Yrjö Salminen hankki jääkiekkomailoja ja -kiekkoja eräälle tamperelaiselle luistinradalle jääpalloilijoiden kokeiltavaksi. Ensimmäinen virallinen jääkiekko-ottelu järjestettiin vuonna 1928. Pelissä olivat vastakkain Tampereen Pyrintö sekä Tampereen Palloilijat. Kehitys eteni nopeasti, sillä Suomi liittyi Kansainvälisen Jääkiekkoliiton jäseneksi 10. helmikuuta 1928. Vuonna 1929 perustettiin kotimainen Jääkiekkoliitto.
Karun taipaleen kautta menestykseen
Suomalaiset joutuivat pelaamaan ulkojäillä vuoteen 1956 asti, kunnes Suomen ensimmäinen tekojäärata avattiin Tampereella. Maajoukkue laitettiin kasaan 1948. Ensimmäinen maajoukkuemitali voitettiin jo 14 vuotta myöhemmin EM-kilpailuissa. Ensimmäinen merkittävä voitto tuli 1967 Tšekkoslovakiaa vastaan. Vain vuotta myöhemmin Kanadaa kaatui olympialaisissa, kun taas Ruotsi voitettiin ensimmäisen kerran 1970.
1960-luvulta lähtien Suomen maajoukkue on ollut nousukiidossa. Vuonna 1988 Suomi sijoittui ensimmäisen kerran hopealle Calgaryn olympialaisissa voittamalla Neuvostoliiton 2-1. 1995 on merkittävä vuosi, sillä tuolloin tuli ensimmäinen MM-kulta. Vuonna 1997 Suomi voitti ensimmäisen Euro Hockey Tourin. Historia toisti viimein itseään vuonna 2011, kun Leijonat vei voiton kotiin MM-kisoissa.
Suomalaiset kiekkomenestyjät
NHL-liigassa suomalaiset tulivat tutuiksi nopeasti. Vuonna 1982 ensimmäinen suomalainen pelaaja Pekka Rautakallio pääsee pelaamaan NHL:ssä. 1985 Jari Kurri ja Esa Tikkanen pääsevät Edmonton Oilersin riveissä Stanley Cupin mestareiksi. Kotimaisen jääkiekon legenda Teemu Selänne aloitti uransa Yhdysvalloissa kaudella 1992-1993 tekemällä sekä tuloskauden maaliennätyksen 76 maalilla että samalla myös piste-ennätyksen 132 pisteellä.
Vaikka jääkiekolla on vanhat juuret, sen suonissa virtaa nuori veri. Viime vuosina on noussut toisensa jälkeen uusia nuoria kiekkosankareita, kuten Granlund, Määttä, Barkov ja Vatanen. He ovat lyöneet läpi NHL-liigassa, vaikka he ovatkin todella nuoria.
Mitä seuraavaksi?
Jääkiekko on maamme ykkösurheilulaji. Olemme yksi maailman parhaista kiekkomaista jo pelkästään väkilukuun suhteutettuna. Suomalaisessa jääkiekossa on kuitenkin vielä kehitettävää. Laadukkaan pelaamisen ja Liigan kehittämisen lisäksi olisi tärkeää saada houkuteltua pelaajat jäämään Suomeen. Moni huippu poistuu maastamme heti tilaisuuden saatuaan joko Venäjälle, Ruotsiin tai Yhdysvaltoihin, sillä palkat ovat korkeampia näissä maissa. Varsinkin MM-kisojen aikaan tämä asia voi olla ongelma, jos pelaajat eivät pääse mukaan maajoukkueeseen, mikä voi vaarantaa maamme kansainvälisen jääkiekkomenestyksen. Erilaisia keinoja pelaajien motivoimiseen ja pitämiseen maassa löytyy monia.
Palkka on kova
Tällä hetkellä pelaajien palkka on toki hyvä suhteessa muiden joukkueurheilulajien palkkoihin, mutta vain osa jääkiekkoilijoista yltää elintasoon, joka pitäisi heidät Suomessa pidempään. NHL-liigan palkat ovat tunnetusti tähtitieteellisiä, ja niitä vastaan voi olla jopa liian vaikea kilpailla. Lisäksi KHL on nostanut palkkojaan merkittävästi, joten lahjakkaat kiekkoilijat pääsevät myös idässä huippuansioille. Palkkoja nostamalla voi saada aikaan lisämotivaatiota lupaavien pelaajien harjoitteluun ja uraansa uskomiseen.
Isommilla palkoilla saa parempia pelaajia, mikä johtaa sarjamenestykseen. Sen myötä fanimäärät ja mediahuomio ovat perinteisesti kasvaneet. Pelaajat tienaavat keskimäärin 80 000 euroa vuodessa, kun taas mediaanipalkka on 60 000 euroa. NHL-pelaajien palkat liikkuvat parhaimmillaan useissa miljoonissa.
Jääkiekon tulevaisuus vaikuttaa hyvältä
Jääkiekon tulevaisuus Suomessa näyttää tällä hetkellä todella hyvältä. Laji on maan seuratuin, kun taas harrastajamäärä kasvaa vuosittain. Virallisia pelaajia on tällä hetkellä lähes 74 000. Ammattilaiseksi luokiteltavia urheilijoita on Suomessa noin 1000. Tästä lukumäärästä runsaat 430 on Liigassa. Jääkiekolla ja suomalaisilla on pitkä rakkaussuhde, joka tulee jatkumaan varmasti vielä pitkään.